Blogin tarkoitus

Tästä blogista löydät eläviä esimerkkejä plastiikkakirurgiaan turvautuneista. Blogi syntyi puhtaasti tiedonjanosta: ennen omaa leikkausta jokainen on varmasti uhrannut aikaa googlaamiseen ja tiedon etsimiseen. Aitoja kokemuksia ja luotettavaa tietoa Suomessa tapahtuneista operaatioista on kuitenkin suhteellisen hankala löytää. Jos Sinulla on tarina jaettavanasi, ota yhteyttä: tämän blogin avulla voit anonyymisti auttaa muita plastiikkakirurgiaa harkitsevia.

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Arpien toipuminen ja normaalin elämän aloittaminen, melkein 2kk leikkauksesta

Ajattelin odotuttaa hiukan tätä seuraavaa postiani, jotta näkisitte oikeasti eron toipumisprosessissa. Kävin kontrollikäynnillä kirurgin luona muutama viikko sitten, ja hän oli sitä mieltä että toipuminen on sujunut melkeinpä tavallista vauhdikkaammin. Vastaanotolla näin myös nämä paljonpuhutut kuvat, jotka otettiin ennen leikkausta, mutta pitkällisen vänkäämisenkään jälkeen en saanut neuvoteltua niitä itselleni; heillä on kuulemma periaatteena se, ettei kuvia luovuteta potilaille leikkauksen jälkeen, koska muuten niitä saisi olla lähettämässä joka toiselle kävijälle. Todella ärsyttävää, mutta ei sille nyt enää oikein mitään voi. Jospa saisimme tänne jossain vaiheessa toisen kokemuksen tubulaaristen rintojen korjauksesta, kuvien kera..

Joka tapauksessa, tässä nyt lähikuvaa arvista n. 7 viikkoa leikkauksesta:



Aika nätisti ovat vaalentuneet ja tasoittuneet jo nyt. Yhden tikinpään jouduin nyppäämään pois oikeasta nännistä, kun pisti ikävästi liiveihin, muuten tuntuvat sulaneen pois. Näin kesällä vaan täytyy olla _hyvin_ varovainen auringon kanssa, ettei pääse tummentamaan arpia; jostakin luin, että säteet läpäisevät uimapuvun kangastakin sen verran että olisi parempi peittää leikkauskohta esimerkiksi teipein, kankaan lisäksi. Tiedä siitä sitten, mutta parempi olla liian varovainen kuin kärsiä turhaan tummentuneista arvista.

Minkäänlaisia kipuja ei ole ollut. Vasen rinta on edelleen hiukan tunnoton alapuolelta, mutta nännissä tunto on palautunut täysin normaaliksi. Kävin ostamassa supertukevat juoksuliivit, ja olen käynyt lenkillä muutaman kerran viikossa; kaikki on sujunut sen suhteen mukavasti. Kirurgi varoitti, ettei ensimmäisien kuukausien aikana kannata ihan mitään potkunyrkkeilyä alkaa harrastamaan tai mitään sellaista, missä rintoihin kohdistuisi iskuja tai painetta (kaikki sellaiset liikkeet, missä ne litistyvät maata vasten, on syytä unohtaa hetkeksi) eikä nyt juoksemistakaan voi suositella joka päivä. Oman fiilis on kuitenkin se paras indikaattori. Itse olen treenaillut punttien kanssa varovaisesti jo toisesta viikosta lähtien, ja viime viikolla aloitin punnerrukset ja muut liikkeet, jotka kohdistuvat myös rintalihakseen. Tuntuu täysin normaalilta (mitä nyt olen hiukan ruikuttanut hiipuneen kunnon ja lihasvoiman perään) ja kohtapuoliin ajattelin aloittaa taas kovasti kaipaamani bodympumpinkin.

Tässä kuva edestä:


Kirurgi itsekin totesi tarkastuksessa, että vasen on hiukan pienempi kuin oikea, myös kuvista voi nähdä hienoisen eron. Hän jopa mainitsi, että uusintaleikkaus on mahdollinen, mutta lähinnä nauratti ajatus moisesta; minusta pieni kokoero tekee niistä entistä luonnollisemman näköiset, enkä missään nimessä lähtisi sörkkimään nännejä uudestaan. Lisäksi ero ei ole enää ollenkaan niin suuri kuin pari viikkoa sitten, ja voi olla että se tasoittuu vielä kolmen kuukauden rajapyykkiä lähestyttäessä entisestään. Rintaliivien kanssa kun kiristää toista olkainta sentin tiukemmaksi, niin asiaa ei huomaa ollenkaan.

Huvittavin "ongelma" toipumisprosessissa on ollut nukkuminen. Kirurgi sanoi, että voin jättää öiset tukiliivit pois 6 viikkoa leikkauksesta. Nyt olen sitten nukkunut suunnilleen viikon ilman liiveja, mutta tuntuu jotenkin ihan kamalan alastomalta! Näin parina yönä painajaisiakin siitä, että aamulla rinnat olivat siirtyneet ihan vääriin paikkoihin, hehheh. Viime yönä oli pakko laittaa liivit päälle, ja ah kun tuntui taas tuetulta ja mukavalta :-) Toivottavasti pääsen tästä neuroosista jossain vaiheessa eroon.

Laittelen lisää kuvia lähempänä kolmea kuukautta. Katsotaan mitä kesä ja aurinko tuovat tullessaan arpien suhteen!

22 kommenttia:

  1. Arvet näyttävät hyviltä. Rinnat eivät ehkä ihan niin luonnollisilta, kuin joskus silikonit ovat- toki paljon feikimmän näköisiäkin olen nähnyt! Olisin kysynyt tuosta lihaksen päälle versus alle laitosta. Kun olen ymmärtänyt että luonnollisempi lopputulos tulee, jos laitetaan alle mikäli omaa rintaa on lähtökohtaisesti vähän. Liikunnallinen olet, laitettiinko päälle siksi että lopputulos olisi ollut alla huonompi vai siksi, että pelättiin implantin vahingoittavan lihasta ja haittaavan liikuntaa? Itselläni lähtökohta A ja olen melko vahva: penkistä nousee 80 kiloa eli rintalihasta on. Olen myös melko hoikka, 170/60.

    VastaaPoista
  2. Moi, laitettiin päälle lähinnä siksi että kyseessä oli tubulaaristen rintojen korjaus (=muodonkorjaus)ja lihaksen alle laittaminen ei ilmeisesti olisi oikein toiminut sen muodon muuttamisen kannalta. Kudostahan myös itsellä halkaistiin jotta saataisiin suippomaisuus häviämään kokonaan. Jostain netistä luin että joskus tubulaaristen rintojen korjaus lihaksen alle laitetun implantin avulla saattaa aiheuttaa myöhemmin "kaksi rintaa" jolloin siis yksi rinta on implantti joka lihaksen alla, ja toinen se oma suippomainen kudos siinä päällä.. tiedä sitten onko totta, mutta parempi näin :)

    Toki myös on helpompaa jos tykkäät penkistä nostaa, tässähän ei itse lihas varsinaisesti vahingoitu millään tavalla joten toipuminen on käsittääkseni vaivattomampaa.

    Itsekin koitin tutkia, miksi joskus implantti laitetaan lihaksen alle ja toisinaan päälle, en sitä vieläkään ihan kokonaisuudessaan ymmärtänyt.. Jos joku osaisi valaista selkokielisesti, olis kiva.

    VastaaPoista
  3. Implantti laitetaan lihaksen alle, jos ei ole syytä laittaa päälle. Syitä voi olla jos on roikkuvat, kohtalaisen kookkaat omat rinnat eikä haluta tehdä samalla kohotusta (vaarana tuolloin alle laitettaessa juuri tuo "kaksoisrinta") tai esim. kehonrakentajilla eli jos rintalihakset ovat erityisen muhkeat. Ilmeisesti myös tubulaarisissa laitetaan päälle, en ole siitä koskaan kuullut. Alle laitetaan, jos vain voidaan koska lopputulos on silloin yleensä luonnollisempi ja mm. kapseloitumisriski pienempi. Päälle laitettaessa ainakin raskauden ja imetyksen aikana kapseloituminen on hyvin tavallista. Toki ne voidaan siiä tapauksessa sitten vaihtaa!

    Itse olisin kaivannut muitakin kuvakulmia kuin tuon edestä yläviistosta sen käsittämiseksi, millaiset noista on tullut. Tuosta ei saa esim. käsitystä, tuleeko sinulle kunnon poimua rinnan alle vai ovatko rinnat kovin pystyssä? Kaukaa otetussa kuvassa asento on aika terhakka, lähikuvissa näyttää kuin tulisi poimu?
    Ihanaa olisi myös, jos näyttäisit kuvat joista hahmottuisi rinnat suhteessa muuhu vartaloosi. Ei mitään kokovartalokuvia, mutta vähän enemmän. Nyt on aika vaikea hahmottaa esim. kokoa.

    VastaaPoista
  4. Täällä myös yksi, joka kaipaisi muitakin kuvakulmia+ käsitystä rinnoista suhteessa muuhun vartaloon (varsinkin lantion kokoon)!

    VastaaPoista
  5. Hei, laittaisin kyllä kokovartalokuvia (olen kuullut että näissä blogikuvissa rinnat näyttävät suhteessa paljon suuremmilta kuin mitä luonnossa ovat) mutta tatuointien takia on hiukan hankala ottaa sellaista kuvaa missä olisin varmasti "anonyymi". Katsotaan josko löytyisi jokin sopiva kuvakulma jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
  6. Olen se ensimmäinen lisäkuvien pyytäjä...Laita tatskojen päälle joku peitto, teipit tai jotain, etteivät näy! Ja ota niistä rinnoistakin muita kuvakulmia, erityisesti itseäni kiinnostaa tuo poimuasia, että tuleeko sulle sellainen rintojen alle. Tossa viimeisimmässä edestä otetuissa lähikuvissa näyttää tulevan, aiemmissa vinoissa lähikuvissa taas näyttää että rinnat ovat aika pystyssä. Itse suunnittelen implantteja niin, että arvet tulee rintojen alle, siksi kiinnostaa.
    Miten luonnollisilta ne tässä vaiheessa tuntuvat? Onko totta että nykyiset implantit on kiinteämmät kuin aito rinta (toisaalta mistä sen voi tietää millainen on aito rinta jos ei ole sellaisia normaalikokoisa kokeilut...)Tuntuuko reunoja? Jääkö ne selälään samaan asentoon?

    VastaaPoista
  7. Moi, katsotaan josko jokin ratkaisu löytyisi. Mitä tarkoitat poimulla? En ihan ymmärrä :) Jos tarkoitat sitä, jäisikö mahdollinen rinnan alle laitettu arpi piiloon - vaikea sanoa. En usko että ainakaan ihan kokonaan. Vaikka nämä pisaran malliset implantit hyvin luonnollisesti laskeutuvatkin, eivät ne sitä koskaan kokonaan peittäisi. Jos laittaisit suuremmat, mahdollisesti sitten.

    Tuntuvat omaan käteen ihan mukavilta. Kuten jo aikaisemmin olen todennut, eivät ne luomurinnoilta tunnu mutta ei kai sellaisia kukaan järkevä ihminen tälläisen leikkauksen jälkeen odotakaan. Implantit ovat kiinteämmät ja pinkeämmät ja terhakkaammin pystyssä.

    Reunoja tuntuu jos niitä etsimällä etsii; oletan kuitenkin että tämäkin riippuu aika paljon siitä, paljonko sulla omaa kudosta on ja kuinka suuret implantit laitat; miten ne "hukkuvat" sinne sisälle. Selälläänkin ovat hyvin tanakasti törröllään, joten jos tykkäät esimerkiksi rannalla toplessina olla niin viimeistään siinä vaiheessa kyllä varmuudella huomaa ulkopuoliset että et ole ihan au natural. Itse olen kehittänyt tästä jo pienoisen harrastuksen, minusta on hauska bongailla silareita luomujen seasta biitsillä. :-)

    VastaaPoista
  8. Kiitos vastauksesta.
    Poimulla tarkoitan sitä, että tuleeko rinnan alle sellainen vekki, että rinta ja rinnan alunen menee tavallaan päällekkäin ihokontaktiin (hirmu vaikea selittää mitä tarkoitan!)niin että siellä pysyisi jotain, vrt. kynätesti. Normirinnoissa jos ovat A:ta isommat ja ikää enemmän kuin 17 v, sellainenhan tulee. Noissa lähikuvissa näyttää kuin tulisi mutta muissa taas näyttää kuin olisivat vähän turhan pystyssä painovoimaa uhmaten. Siis juuri kuten itse ilmaisit, luomua terhakkaammin pystyssä.

    Olet ihanan realistisen ja tervejärkisen oloinen tapaus siinä, että tunnut pystyvän hyväksymään että implantti on implantti ja luomu luomua. Tunnut olevan sinut se kanssa että muutkin varmaan ne silikoneiksi huomaavat etkä yritä sitä salailla. Kun niin moni silikonit hankkiva haluaa uskoa/uskotella ettei niitä voi aidosta erottaa, mikä kovin harvoin pitää kutinsa. Ja sitten on ne, jotka tietävät että ne erottaa kyllä, ja sitten alkavat pakoilemaan tilanteita jossa paidan joutuu riisumaan. Tuolla sinun asenteellasi elämä silikonirintaisena on varmaan helppoa. Itse olen vasta harkintavaiheessa (olemattoman pienet mutta ei tubulaariset rinnat).
    Anne

    VastaaPoista
  9. Siis,upeeta! Olen vasta 20v mutta olen kärsinyt näistä tuburinnoista monta vuotta! Aina saa häpeillä eikä hyviä rintsikoita löydy. Mulla on vähän kokoa,C kupit vähän liian isot,joten minua ei kiinnosta silikonit vaan se että rintoihin saisi sen pyörän muodon :)Olen julkisella yrittänyt varata ajan lääkärille,mutta eivät ota vastaan ku ei ole kriisi. Millä konstilla sait ajan sulle?

    VastaaPoista
  10. Heippa!

    Vuosikaudet mietin, mitä olen tehnyt väärin ansaitakseni näin hirveät rinnat, jos rinnoiksi voi edes kutsua - pitkulat joiden päässä on mollukka, jota joskus nänniksikin kutsutaan. Sitten viime vuoden puolella satuin netistä lukemaan tubulaarisista rinnoista ja kuvien katselu pisti itkemään; sellaisethan minunkin olivat.

    Uskaltauduin työterveyteen näyttäytymään, ja yllättäen lääkäri ei ollut koskaan kuullutkaan tubulaarisista rinnoista. Hän oli kyllä ihanan sympaattinen, sanoi että "tyttökulta, rintoja on erilaisia". Sain kuitenkin julkiselle puolelle lähetteen, ilmeisesti olin säälittävä vollotettuani turhautumisesta koko tapaamisen ajan.

    Tänään oli minulla sitten aika plastiikkakirurgille, jonne menin todella pelonsekaisin tuntein. Olin jo varautunut kaikkeen - mitä sanon jos hän sanoo etteivät rintani olekaan tarpeeksi tubulaariset leikkaukseen ym.. Mutta ihana naisplastiikkakirurgi sanoi heti rintani nähdessään, että "selvä epämuodostuma molemmissa rinnoissa". Oli kamalaa, mutta toisaalta niin helpottavaa kuulla se jonkun muunkin suusta.

    Nyt odottelen leikkausaikaa, lääkäri arveli sen olevan vuodenvaihteen jälkeen. On ihan mahtavaa, kun pystyy jo ajattelemaan että ehkä joskus voin ottaa pukkarissa paidan pois niin, että siellä on muitakin ihmisiä, että voi käydä saunassa ja että rintsikoissakin on jotain muuta täytettä kuin nänninmollukka ja toppaukset. Ja ettei tarvitse alastomana peitellä rintoja pitkillä hiuksilla.

    Minusta on ihan mahtavaa, että jaoit täällä tarinasi. Toivoisin voivani osallistua blogiin, kunhan oma leikkaukseni on ohi :) Lupaan myös ennen-kuvat :)

    VastaaPoista
  11. Onpa ihmiskeho hieno. Yllättävän hyvin ovat nännit kuroutuneet kiinni muuhun rintaan - näin maallikon ihmettelemänä. Muutenkin hienot, toivottavasti pidät itsekin pitkään.

    En usko, että sinun kannattaa anonymitettiäsi vaarantaa kokokuvien vuoksi. Mahtaisiko uteliaille riittää kireä paita päällä otettu sivukuva? Onhan tässä jo paljasta tissiä aikalailla näytetty ;)
    Toivottavasti tällaisia tarinoita saadaan lisääkin, koska rintaongelmaisia leikkaukseen menijöitä kiinnostaa tutustua aiheeseen. Kiitos siis sinulle tästä!

    VastaaPoista
  12. Tiiätkö yhtään minkä ikäsenä vois mennä tommosee leikkaukseen? Oon nyt 16, ja hirveen epävarma omista rinnoista, en pysty menemään yleisiin saunoihin tai edes perheen kanssa saunomaan. Enkä ikinä uskaltaisi näyttää itseäni kenellekkään pojalle (:D) Itseasiassa tänään sain ensimmäistä kertaa kuulla että mulla on tubulaariset rinnat, olin aina luullu et tää on vaan joku välivaihe, että kyllä ne kehittyy. Eipäs vaan kehity. Itku kurkussa luin keskusteluja mitä google tarjosi, sitten löysin tän blogin ja mieli vähän kirkastui.
    Mutta joo minkä ikäsenä ois mitenkää mahollista leikkaus ja onko sun itsevarmuus noussu? :)

    VastaaPoista
  13. Moi kaikille! Aivan ihanaa että kommentoitte ja jaatte kokemuksianne, olen todella onnellinen että tämä blogi todella täyttää tarkoituksensa.

    Poimusta; ei näiden alla kyllä kynää saisi pysymään millään. Vaikka implantti onkin pisaran mallinen ja muoto ei todella mitenkään pysty, silikoni on silikoni ja ovat kyllä luomua terhakkaammat.

    Aivan mahtavaa kuulla, että toinen kirjoittaja on saanut ajan julkiselle. Aloin jo vaipua epätoivoon, olen viimeaikoina kuullut useammalta henkilöltä että ovat käyneet plastiikkakirurgin vastaanotolla ja suoraan sanottu ettei julkisella tehdä mitään rintojen suurennuksia. Aloin jo pohtimaan, että kuinka vammaiset omat entiset läpsykät mahtoivatkaan olla vai olinko vain poikkeustapaus, mutta kirjoituksesi todistaa että kyllä näitä kaikesta huolimatta korjataan. Olisin (ja varmasti myös yleisö) hirvittävän kiitollinen jos haluaisit jakaa tulevan kokemuksesi täällä!

    Muille kyselijöille: kyseessä täytyy olla kehityshäiriö, jotta leikkauksen julkisen kautta saa. 16 -vuotiaana sanoisin että rinnat eivät vielä ole täysin kehittyneet joten ainakin sinne 18-20 vuoteen pitäisi odotella. Ei leikkaukseen pääsyyn ole mitään muuta "konstia" kuin se, että rinnat ovat vakavasti tubulaariset ja leikkaus näin ollen kuuluu julkisen sairaanhoidon piiriin. Jos ei asiasta ole varma, kysymään kannattaa aina mennä. Itsekään en tosiaan silloin prosessin alussa älynnyt vamman vakavuutta.

    VastaaPoista
  14. Jeps, mullekin plastiikkakirurgi painotti, että julkisella puolella tehtävä leikkaus ei ole rintojen suurennus, vaan rintojen epämuodostuman korjaus. Olen 20,5 vuotias, se unohtui sanoa aiemmin.

    Plastiikkakirurgi ehdotti ensin, että tehtäisiin 2 leikkausta, jossa ensimmäisessä ilmeisesti muussattaisiin tubulaarista kudosta, ja vasta toisessa laitettaisiin implantit. Kuitenkin myös 1 leikkaus oli mahdollinen, joten pyysin sitä. Kirurgi kuitenkin sanoi, että kannattaa varautua myös toiseen leikkaukseen vuoden sisällä.

    Odotan niin kovasti, että sairaalan kirje tipahtaisi postiluukusta ja siinä olisi aika konsultaatioon ja leikkaukseen :) Ahdistavaa tämä bikiniaikakin, nänni meinaa tursuta liivistä ulos eikä rinnoissa ole minkäänlaista muodoakaan.

    Nykyään ahdistaa katsoa itseä peilistä näiden läpsyköiden riippuessa minusta. Ennen lääkäriaikaa rintaongelman sai jotenkin pyyhittyä mielestä, mutta nykyään se häiritsee jatkuvasti. Kaiken lisäksi kun rinnoillani on parin kuppikoon ero, argh.. Mutta tosiaan, otan sinuun yhteyttä varmasti lähempänä leikkausta, jos vaikka aloittaisin kirjoittelemaan sitten! :)

    T. Leikkausta julkiselle puolelle odottava anonyymi

    VastaaPoista
  15. Olen todella tyytyväinen puolestasi!! Varmaan leikkaavat kesän lopulla, vai mitä luulet?

    Minkähän takia sinulle tehtäisiin kaksi leikkausta? Itsellähän oli siis ihan samat toimenpiteet eli kudoksen muussaus, implantit ja nännien pienennys sekä siirto. Voisiko johtua nuoresta iästäsi ja rintojen kehityksestä, joka on vielä käynnissä?

    Jossakin keskustelupalstalla joku toinen, jolle oli tehty leikkaus 18 vuotiaana, sanoi että todennäköisesti joutuvat tekemään toisen leikkauksen. Hänelle oli sanottu, että tubulaarinen muoto saattaa palautua ja tästä johtuen on syytä varautua toiseen leikkaukseen.

    Itse olin aika kauhistunut ajatuksesta, että joku aamu heräisin ja huomaisin että entiset läpsykät ovat alkaneet palata takaisin. Nyt 3kk jälkeen leikkauksesta ei kuitenkaan ole nähtävissä minkäänlaisia merkkejä sinne suuntaan, eikä kirurgikaan kyllä maininnut mitään tuollaisesta mahdollisuudesta.. Luulen että siis kohdallani tilanne oli eri, kun olen vanhempi ja rintojen kehitys oli lakannut jo ajat sitten.

    Innolla odottelen tilanteesi edistymistä, ajattele että tämä on viimeinen kesä ikinä, kun sitä nänniä pitää sinne bikiniin survoa! :)

    VastaaPoista
  16. Täällä päin on hoitotakuu 6 kk, eli kirurgi lupaili että ehkä joskus vuoden vaihteen jälkeen olisi leikkaus tiedossa. Tuntuu kauhean pitkältä ajalta odottaa :/ Kamala kun tuossa toissa yönä näin unta että mulle leikattiin rumemmat rinnat kuin nämä nykyiset on, huh. Onneksi se oli vain uni!

    En kysynyt sen tarkemmin tuosta kahdesta leikkauksesta, pitää varmaan sitten kuukautta ennen leikkausta konsultaatiossa kysellä lisää. Tuo voi olla kyllä erittäin hyvin syynä.

    Sitä on kyllä mahtavaa ajatella! :) Oliko blogilla muuten sähköpostiosoitetta? Olisi pari kysymystä, jotka mieluiten laittaisin ihan sitä kautta.

    VastaaPoista
  17. Hei,
    minulle on tehty yksityisellä ko toimenpide kahdessa erässä eli ensin kudoksen ja nännin muotoilu ja sitten implantit. Tärkeimpänä syynä mulle kerrottiinn olevan se, että jos leikkaukset yhdistää, kasvaa kapseloitumisriski varsinkin jos implantti laitetaan lihaksen päälle, kuten mulla. Sama kuin rintojen kohotuksissa implantin kanssa, etä mieluite ensin kohotus ja sitten implantit. Toivottavasti sulle ei tule kapselia! Jos on jo 3kk mennyt ilman kapselia, se on kyllä jo hyvä alku. Kerrotiinko sulle, että raskaus saattaa käynnistää kapseloitumisen kun implantti on lihaksen päällä? Meinaan kun olet ns. parhaassa lapsentekoiässä- itse olen vasta 21v eikä lapsisuunnitelmia ole vielä aikoihin.
    Itselleni tuli vähän pettymyksenä se, etteivät nämä implanttirinnat näytä ja tunnu niin luonnollisilta kuin odotin. Mutta tuhat kertaa paremmat nämä ovat kuin ne entiset!
    Aika samannäköiset mun tissit nyt on kuin sulla, lähtökohdastasi en toki tiedä paljoakaan.

    VastaaPoista
  18. Hei!

    Törmäsin monen mutkan kautta tähän blogiin ja kovasti itsestä tuntuu, että kärsin samasta vaivasta. En ollut kuvitellutkaan, että voisi olla joku vamma ja että vieläpä julkinen terveydenhoito sitä jossainmäärin hoitaa!

    Hienolta näyttää muodonmuutoksesi, onnea sinulle! Se ei ole osunut silmääni, kun sieltä täältä tätä blogia olen kukenut, että miten tuo nännin/rinnan tuntoaisti, onko vielä tallella vai onko muutosta?

    Itse täällä mietin, onko mulla oikeesti ongelmarinnat vai muuten vaan tositosipienet ja roikut. Jospa sitä uskaltais lääkärille soitella...

    VastaaPoista
  19. Tää blogi on tosi hyvä ja aattelin myös jakaa myös kokemukseni.

    Minulle tehtiin rintojensuurennus 17.3 tallinnassa. Lähtökohta A, pientä tubulaarisuutta. Laitettiin osittain lihasten alle molempiin rintoihin anatomiset 205cc, lopputulos iso B tai pikku C. Alussa rintalihakset olivat arat 2 viikkoa, koska rintalihaksia on peukaloitu. Rinnat ovat laskeutuneet ja pehmenneet tosi hyvin. Oikean puolimmainen paljon nopeammin kuin vasen, muttei sitä eroa nyt enää huomaa paljoakaan. Viilto tehty rintojen alle, arvet vielä tummanpunaisia, mutta ovat menossa poimuun piiloon. Ja poimusta vielä, että jos itsellä on ollut poimu, implantin laiton jälkeen tulee todennäköisesti poimu.

    En tiedä(ei ole kokemuksia aidoista rinnoista), näyttävätkö rintani aidolta, mutta kauniit ovat mielestäni ja olen tyytyväinen. Pehmeät ovat, mutta en usko että menisi ihan luomuista. Mielestäni kannattaa laittaa osittain lihasten alle, jos suinkin mahdollista. Koska jos ei ole tarpeeksi rintakudosta ja laittaa päälle niin reunat helposti erottuu. Ja taas jos laittaa kokonaan alle niin rinnat taas ovat liian kiinteät rintalihasten takia.

    Mielipiteeni on, että jos haluaa samanlaiset rinnat kuin luomuilla, niin kannattaa miettiä leikkausta vielä. Toivottavasti tästäkin oli apua silikonin ottoa harkitseville.

    VastaaPoista
  20. Onpa ihana huomata miten sinut olet silikonien kanssa. Itselläni lähes samanlainen tarina takana, paitsi että en ole niitä kenellekkään käynyt näyttämässä, vaan hävennyt 25 vuotta rumia, pieniä rinojani.

    Kävin laitattamassa yksityisellä itselleni silokonit (180cc) noin 2 vuotta sitte. Kaikki on menny todella hyvin, eikä ole ollut mitään kipuja tai muuta vaivaa.Näyttävätkin yhtä upeilta kuin sinunkin rinnat. Ongelmani on se, että en ole kenellekkään kertonut leikkauksesta ja tunnen häpeää asiasta. Olen miettinyt moneen otteeseen niiden poistamista, mutta kun katon vanhaa valokuvaa, jossa näen pienet rumat töttöröt, en voi kuin itkeä! Mitetin myös, että voinkohan saada takautuvasti kelalta rahoja leikkauksesta, sillä kyseessä oli tubulaariset rinnat? Miten oma poikaystäväsi suhtautui leikkaukseen? Itse harmittelen mahd. tulevia lapsia, joita en voi imettää, sillä minultakin on tehty leikkaus nännin kautta. :/

    VastaaPoista
  21. Hei! Täälläkin yksi joka on kärsinyt tubulaarisista rinnoistaan koko elämänsä.

    Olen 30-vuotias yhden lapsen äiti. Imettämään en pystynyt kuin osittain ja vain 4 kk ajan, maitoa ei yksinkertaisesti tullut tarpeeksi ja sekin suurin osa vasemmasta rinnasta mikä on suurempi. Rinnanaluspoimua ei toisessa ollekaan, vasemmassa aavistus vain. Mun rinnat on ihan kamalat, suipot, löysät ja eripariset :(

    Eron jälkeen en ole pystynyt luomaan uutta ihmissuhdetta kun pelkään näyttää alastomuutta.

    Tehtiinkö sulle leikkaus pk-seudulla vai muualla Suomessa? Onko joku meiliosoite josta sinut saisi kiinni, haluaisin laittaa postia suoraan.

    Terveisin "Ruusunen"

    VastaaPoista
  22. Heipä hei!

    Kannattaa kysyä KELAlta leikkauksen korvattavuudesta, onko mahdollista jälkikäteen. Ei aavistustakaan. Joku täällä kyseli yksityisellä puolella tehtävien leikkausten korvattavuutta aiemminkin jo.. jos asia selviää, olisi mukavaa jos siitä voisi informoida täälläkin.

    Kauheaa jos edelleen häpeät rintojasi! mistä moinen tunne mahtaa kummuta? Toivottavasti saat itsetuntosi nousemaan.

    Ei ole ollenkaan sanottu, etteikö lapsia voisi imettää vaikka implantit olisikin laitettu nänneistä sisään. Minulle sanoi kirurgi että asia selviää siinä vaiheessa kun olen raskaana ja käy ilmi paljonko maitorauhasia rinnoissa on. Usein tubulaarisissa rinnoissa niitä on vähän, ja tästä johtuen maitoa ei nouse, kuten kirjoitti "ruusunenkin".

    Poikaystävä suhtautui alusta lähtien ymmärtäväisesti ja tukevasti, ja on sitä mieltä että rinnat ovat nyt oikein nätit.

    "ruususelle": leikkaus tehtiin siis pk-seudulla. Meilaa ihmeessä plastiikkakirurgiablogi (at) gmail.com.

    VastaaPoista